Tarkastelen tässä kirjoituksessani oman alani opetuksen ja ohjauksen suunnittelua ohjaavia asiakirjoja opettajan työssä omalla koulutusalallani sosiaali- ja terveysalalla, ammattikorkeakoulun kontekstista.
Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma, Sairaanhoitaja (AMK): 210 op
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Henkilökohtainen opintosuunnitelma
Metropolia kertoo sivuillaan, että henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa huomioidaan opiskelijan aikaisemmat opinnot, työkokemus ja muu opiskeltavan alan osaaminen. Näistä muodostetaan aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen (AHOT) jonka myötä voidaan rakentaa joustava ja yksilöllinen opintopolku.
Opetussuunnitelma
Ammattikorkeakoululaki määrittelee opintojen tavoiteajat,
mutta lain mukaan ammattikorkeakoulut päättävät itse opetuksen sisällöstä.
Opetussuunnitelma on tärkeä työkalu opettajalle, koska siinä on pyritty huomioimaan työelämälähtöiset tarpeet, jonka myötä jatkuvasti vähenevä lähiopetusaika käytettäisiin tarkkaan hyväksi tulevaisuuden osaajien kouluttamiseen.
Aikaisemmin käymässäni sairaanhoitajakoulutuksessa Saimaan
ammattikorkeakoulussa keskityttiin kliiniseen osaamiseen
simulaatioharjoitteiden avulla, perheiden ja yksilöiden terveyden edistämiseen,
yrittäjyyteen ja kansainvälisyyteen. Lisäksi painotettiin moniammatillista
yhteistyötä, tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoimintaa sekä työelämälähtöistä
opetuksen suunnittelua. Lisäksi jo silloin, kohta 15 vuotta sitten painotettiin
digitaalista osaamista, vaikka esimerkiksi sähköinen kirjaaminen oli aivan
lapsenkengissään ja rakenteista kirjaamista oli tuskin edes keksitty vielä.
Muistan hyvin ajan, kun valmistuttuani 2009 kirurgian vuodeosastolla ei edes
ollut tietokoneita muualla kuin kirurgeilla ja sihteereillä.
Kirjaamiset tehtiin neljällä eri värisellä mustekynällä,
sinisellä kirjoitettiin normaalit asiat, punaisella annetut lääkkeet, vihreällä
lääkärin määräykset ja mustalla kirjoitti yökkö tai fysioterapeutti. Mielestäni
digitaalista osaamista tulisi opettaa enemmän ja kannustaa opiskelijoita
digitaalisten työkalujen innovointiin, koska nykynuoret ovat näissä asioissa
huomattavasti fiksumpia kuin oma ikäluokkani.
Nyt uutta ja valtavan kallista potilastietojärjestelmä
Apottia opiskellessa tunteet ovat ristiriitaiset, vanha
potilastietojärjestelmämme Uranus on ollut ihan kohtuu hyvä ohjelma mutta
muutosvastarinta pukkaa kuitenkin pintaan. Toisaalta taas mitä pidemmälle
ohjelmaa on opiskellut, sitä paremmalta ja fiksummalta keksinnöltä se näyttää.
Apotti otetaan meillä käyttöön helmikuussa ja varmaan jo vuoden loppuun
mennessä on saatu jonkinlaisia kokemuksia homman toimivuudesta. Toivotaan että
satojen miljoonien eurojen satsaus ei ole mennyt hukkaan.
Hoitoalan opetuksen nykytilasta
Mitä olen seurannut tämän hetken sairaanhoitajien opetusta,
ovat kädentaidot, kliininen osaaminen ja lääkitysosaaminen aivan
lapsenkengissään niillä, joilla ei ole esimerkiksi lähihoitajataustaa. En tiedä
johtuuko se opetuksen säästöistä ja lisääntyneestä itseopiskelusta, mutta
mielestäni on huolestuttavaa, jos opiskelija tulee vaikka
sisätautiharjoitteluun eikä tiedä mikä on insuliini, miksi sitä käytetään ja
miten sitä käytetään. Kyllä ”ennen vanhaan” asiat olivat tältä osin paremmin ja
harjoitteluihin ei edes päässyt, ennen kuin tietyt asiat olivat hanskassa.
Tietysti raha ohjaa asioita, mutta mielestäni näissäkin hommissa tulisi
priorisoida ja jättää tyhjät höpinät Florence Nightingalesta ja Äiti Teresasta
vähemmäksi sekä keskittyä olennaisiin asioihin huomioiden nykypäivän
vaatimukset. Toki sairaanhoidon historiaa voidaan opettaa, mutta ei ole
tarpeellista käyttää siihen päivä- tai viikkokausia aikaa. Mikäli nämä asiat
yksilöä kiinnostavat, he löytävät varmasti keinot löytää näistä tietoa lisää.
Myös näyttöön perustuvan hoitotyön merkitys ja tutkitun
tiedon hakeminen ja soveltuminen ovat asioita, joiden opetukseen tulee panostaa
heti hoitajaopintojen alussa, oli sitten kyseessä tuleva sairaanhoitaja,
ensihoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö. Tämä helpottaa opiskelijoita koko
opintojen ajan, mahdollistaa työelämään siirtymisen ja näistä on hyötyä myös
jatko-opinnoissa. Hoitajahan ei todellakaan ole valmis sitten kun on 210/240
opintopistettä kasassa, vaan siitä se opiskelu ja oppiminen vasta alkaa
Opetuksen toteutussuunnitelma
Ystävämme Totsu on yksi tärkeimmistä opettajan työkaluista. Siihen kirjoitamme ylös opetuksen aiheen, rakenteen, menetelmät, tavoitteet, käsikirjoituksen ja aikataulutuksen. Totsuun ei ole olemassa ”yhtä ja oikeaa” asiakirjapohjaa, vaan jokainen opettaja voi tehdä omanlaisensa. Totsuun on hyvä kirjoittaa ylös myös varasuunnitelma jos tekniikka tai osaaminen pettää.. Nimimerkillä kokemusta on, mutta ei siitä sen enempää..
Totsuun on hyvä sisällyttää myös opetuksen
ydinainesanalyysi, eli mitä haluamme opiskelijoidemme oppivan. Nämä opetettavat
ja opittavat tiedot ja taidot voidaan jakaa seuraavasti.
1. Must know (80% ajasta)
2. Should know (15% ajasta)
3. Nice to know (5% ajasta)
2. Should know (15% ajasta)
3. Nice to know (5% ajasta)
Lainsäädäntö
Terveydenhuoltoalan opiskelua ja terveydenhuoltoalalla työskentelyä ohjaavat ainakin seuraavat lait:
Laki ammatillisesta koulutuksesta
Ammattikorkeakoululaki
Laki opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980986?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=opiskelu
Erikoissairaanhoitolaki
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä
Lisäksi useita muita tarkentavia lakeja Opetushallituksen
sivuilla
Valviran julkaisuja, määräyksiä ja oppaita voi tarkastella
täältä.
Opetushallituksen määräykset
Opetushallituksella on valtavasti määräyksiä korkeakouluopetukseen liittyen ja niitä voi tarkastella täältä
Opetushallituksella löytyy myös paljon vinkkejä opettajille
ja niitä päivitetään tänne.
Koulukohtaiset toimintatavat
Lisäksi on lakeihin perustumattomia, koulukohtaisia toimintatapoja. Osa niistä on hyviä ja osa huonoja, mutta toivottavasti nykyisen kaltaisella oppilaiden ja opettajien verkostoitumisella osattaisiin jakaa ja jalostaa niitä hyväksi havaittuja toimintatapoja.
Lähteet:
Metropolia, Sairaanhoitaja AMK (Viitattu 23.11.2019)
Laki ammatillisesta koulutuksesta (Viitattu
23.11.2019)
Ammattikorkeakoululaki (Viitattu 23.11.2019)
Laki opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (Viitattu
23.11.2019)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980986?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=opiskelu
Terveydenhuoltolaki (Viitattu 23.11.2019)
Erikoissairaanhoitolaki (Viitattu 23.11.2019)
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (Viitattu
23.11.2019)
Valviran julkaisut, määräykset ja oppaat (Viitattu
21.11.2019)
Opetushallitus, keskeiset lait (Viitattu
20.11.2019)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti