Osaamistavoite 5. Ymmärrät ammatillisen koulutuksen arviointia koskevat määräykset, ohjeet ja käytännöt
Lähestyn tässä asiaa lähihoitajatutkinnon kannalta.
OPISKELIJAN ARVIOINTIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET, OHJEET JA KÄYTÄNNÖT
Laki ammatillisesta koulutuksesta 4§ sanoo, että:
Tutkinnoissa, koulutuksessa ja niiden järjestämisessä tulee ottaa huomioon työ- ja elinkeinoelämän tarpeet. Tutkintoja ja koulutusta suunniteltaessa, järjestettäessä, arvioitaessa ja kehitettäessä sekä osaamistarpeita ennakoitaessa tulee tehdä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa.
Tämä tarkoittaa sitä, että oppilaitos tekee yhteistyötä työelämän kanssa jo ennen lähihoitajakoulutuksen aloittamista. Tällöin kartoitetaan mm. lähihoitajien tarve nyt ja jatkossa sekä erikoisalat, minkä alan lähihoitajille on milloinkin tarvetta.
Opintojen alussa tehdään oppilaitoksessa HOKS eli henkilökohtainen osaamisen kehittämisen suunnitelma. Siinä kartoitetaan, mitä opiskelija jo osaa ja mitä osaamista puuttuu?
OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA
Opiskelijan arviointi kehittää itsearviointia ja antaa tietoa oppilaan osaamisesta. Sillä voidaan varmistetaan, että opiskelijan osaaminen vastaa tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määrättyä osaamista.
Ammatillisessa koulutuksessa osaaminen arviointi tehdään työelämälähtöisesti sekä osaamis- ja kriteeriperusteisesti. Opiskelija hankkii koulutuksessa puuttuvaa osaamista ja osaamisen karttumista seurataan koulutuksen aikana. Aiemmin hankittu ja suoritettavan tutkinnon kannalta olennainen osaaminen tunnistetaan ja mahdollisuuksien mukaan tunnustetaan koulutuksen alussa. Harjoittelupaikka nimeää opiskelijalle työpaikkaohjaajan ja vastaa opiskelijan työturvallisuudesta
OSAAMISTA ARVIOIDAAN SEURAAVILLA ASTEIKOILLA
Ammatillisen perustutkinnon yhteisten tutkinnon osien osa-alueissa 1 – 5 ja yhteisissä tutkinnon osissa 'hyväksytty'
Ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon tutkinnon osissa 'hyväksytty'
Valmentavissa koulutuksissa 'hyväksytty' tai sanallinen kuvaus osaamisesta.
Oppimisympäristöstä riippumatta opiskelijalle tulee antaa ohjausta ja opetusta sekä kirjallista tai suullista palautetta osaamisen kehittymisestä.
Opetuksen ja ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet.
Joskus osaamista arvioitaessa kuitenkin todetaan, ettei opiskelija ole saavuttanut riittävää osaamista, ja osaamisen arviointi on tällöin hylätty.
Opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa osaamistaan uudelleen ja hän voi myös korottaa saamaansa hyväksyttyä arvosanaa. Opiskelija voi pyytää kirjallisesti arvioinnin tarkistamista 14 päivän kuluessa.
OSAAMISEN OSOITTAMINEN
Näyttöjen suunnittelusta ja arvioinnista säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017, luvut 5 ja 6) sekä ammatillisesta koulutuksesta annetusta asetuksessa (673/2017, 9 §)
Näytön suunnittelun tekee opettaja yhdessä opiskelijan ja näyttöpaikan kanssa. Näytössä opiskelija tekee käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa työpaikalla.
Työpaikan tulee mahdollistaa tutkinnon osassa määrätyn osaamisen osoittaminen. Perustellusta syystä näyttö voidaan järjestää myös muualla. Perustellut syyt voivat liittyä esimerkiksi potilas- ja liikenneturvallisuuden vaarantumiseen tai erityistilanteisiin, joissa osaamisen osoittaminen normaaleissa työtehtävissä ei ole mahdollista.
MUUT TAVAT OSAAMISEN OSOITTAMISEEN LÄHIHOITAJATUTKINNOSSA
Perustutkinnossa yhteisten tutkinnon osien edellyttämää osaamista voidaan tarvittaessa osoittaa myös muilla tavoin kuin näytöillä. Valmentavan koulutuksen osien osaaminen osoitetaan muulla tavoin kuin näytössä.
Näytössä osoitettua osaamista voidaan täydentää yksilöllisesti muilla tavoin. Täydentäminen voi olla tarpeen esimerkiksi tilanteissa, joissa näyttöympäristö ei mahdollista aivan kaikkea tutkinnon perusteissa edellytettyä ammattitaidon tai osaamisen arviointia. Tutkinnon osan edellyttämää osaamisen osoittamista voidaan täydentää muilla tavoin, jos se on tutkinnon perusteissa mahdollistettu.
Opiskelijalla on oikeus saada kirjallista tai suullista palautetta osaamisensa kehittymisestä koulutuksen aikana. Palautetta voivat antaa esimerkiksi opetuksesta vastaavat opettajat, muut opiskelijan opetukseen, ohjaukseen ja tukeen osallistuvat sekä työpaikkaohjaajat. Kun opiskelija on saavuttanut perusteissa edellytetyn osaamisen, osaamisen osoittaminen ja arviointi järjestetään mahdollisimman pian.
Näytön arvioijalla tulee olla myös arvioitavaa vastaava ammattikoulutus ja riittävä osaaminen opiskelijan ohjaamiseen ja näytön vastaanottoon. Näytön vastaanottajaa koulutetaan tarvittaessa näytön vastaanottoon ja opiskelijan suorittaman tutkinnon perusteisiin.
Arvioija ei saa olla esteellinen ts. jäävi. Ei voi olla esimerkiksi tilannetta, että näytön vastaanottajan pikkusisko tulee antamaan näyttöä isosiskolleen. (Hallintolaki 27-29 §)
VERTAIS- JA ITSEARVIOINTI
Mirja Tarnanen Jyväskylän yliopistosta kertoo, että vertais- ja itsearviointi lisäävät ja kehittävät oppijan vastuuta ja autonomiaa omasta kehittymisestään.
Ne ayventävät taitojen ja prosessien oppimista, jolloin oppijan rooli muuttuu passiivisesta aktiiviseen.
Vertais- ja itsearviointi johdattelevat kriittiseen reflektioon ja ne kehittävät opiskelijan ymmärrystä opittavasta asiasta ja oppimisen, sekä osaamisen arvioinnista.
AIKAISEMMAN OSAAMISEN HYVÄKSILUKU, TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN
Tällä vältetään päällekkäiset opinnot ja nopeutetaan opiskelijan valmistumista. Osaamisen tunnistaminen tehdään opiskelijan toimittamien asiakirjojen (tutkintotodistukset, työtodistukset tai muut todistukset) ja muiden selvitysten (osaamiskartoitukset, haastattelut tai muut menetelmät) perusteella. Kaikki opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen pyritään tunnistamaan.
Osaamisen tunnustaminen edellyttää, että opiskelijan osaaminen vastaa suoritettavan tutkinnon perusteissa määriteltyjen tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia.
Osaamisen tunnustamista koskevat samat säädökset kuin osaamisen arviointiakin. Tunnustetusta tutkinnon osasta tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueesta tehdään myös aina dokumentoitu tunnustamispäätös
HENKILÖKOHTAISTAMINEN
Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan henkilökohtaistamista on toteutettava kaikissa ammatillisissa koulutuksissa, niiden osissa sekä syventävissä ja valmentavissa koulutuksissa. Tämä koskee myös oppisopimuskoulutuksia ja koulutussopimuksia.
Vuodesta 2017 asti on ollut voimassa eHOKS hankeryhmä ja henkilökohtaistamisen prosessin sekä toimintamallin kuvaukset.
Näiden tavoitteena oli selvittää tarvittavat sääntömuutokset sekä saada aikaan suunnitelma digitaalisen, henkilökohtaisen osaamissuunnitelman toteutuspohjasta.
eHOKS-hanke yhdistää eri oppilaitosten digitaaliset rajapinnat niin, että oppilaitosten omat tietovarannot (HOKS-tiedot) yhdistetään valtakunnalliseksi tietopankiksi, josta selviää opiskelijan aikaisemmat HOKS-tiedot, jotta näitä voidaan hyödyntää opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman kokoamisessa kaikissa järjestelmään kuuluvissa oppilaitoksissa.
Näin henkilökohtaistamisen laatua voidaan parantaa ja tästä on hyötyä erityisesti opiskelijan siirtyessä toiseen oppilaitokseen, jatkaessa keskeytyneitä opintojaan ja silloin kun opiskelija haluaa osoittaa osaamistaan työelämäperusteisesti. Opiskelija voi hyödyntää tätä järjestelmää myös töitä ja työharjoittelupaikkaa hakiessaan.
OAJ kertoo, ett ämän HOKSin tekijät on määritelty laissa ja ensisijaisesti HOKSin tekevät opettaja, opinto-ohjaaja tai erityisopettaja. Mikäli osaaminen osoitetaan työpaikalla, prosessiin osallistuu myös työelämän edustaja. Mikäli osaamista hankitaan ja osoitetaan muiden yhteistyökumppaneiden avustuksella, myös he osallistuvat prosessiin.
HOKSin tarkoituksena on tuoda esille, että mitä opiskelija osaa aikaisempien opintojensa parusteella, mitä hän opiskelee, mitä osaamista puuttuu ja miten ja missä hän puuttuvan osaamisen hankkii.
Siitä tulisi käydä myös ilmi, että millaista tukea ja ohjausta opiskelijan tavoitteiden täyttyminen vaatii ja kuinka hän osoittaa osaamisensa näyttötutkinnossa.
HOKSista tulisi ilmetä myös opiskelijan kelpoisuus jatko-opintoihin, eli jos opiskeljija tähtää korkea-asteelle, onko hänen yhteisten aineiden (YTO) osaaminen riittävää.
Vuodesta 2017 asti on ollut voimassa eHOKS hankeryhmä ja henkilökohtaistamisen prosessin sekä toimintamallin kuvaukset.
Näiden tavoitteena oli selvittää tarvittavat sääntömuutokset sekä saada aikaan suunnitelma digitaalisen, henkilökohtaisen osaamissuunnitelman toteutuspohjasta.
eHOKS-hanke yhdistää eri oppilaitosten digitaaliset rajapinnat niin, että oppilaitosten omat tietovarannot (HOKS-tiedot) yhdistetään valtakunnalliseksi tietopankiksi, josta selviää opiskelijan aikaisemmat HOKS-tiedot, jotta näitä voidaan hyödyntää opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman kokoamisessa kaikissa järjestelmään kuuluvissa oppilaitoksissa.
Näin henkilökohtaistamisen laatua voidaan parantaa ja tästä on hyötyä erityisesti opiskelijan siirtyessä toiseen oppilaitokseen, jatkaessa keskeytyneitä opintojaan ja silloin kun opiskelija haluaa osoittaa osaamistaan työelämäperusteisesti. Opiskelija voi hyödyntää tätä järjestelmää myös töitä ja työharjoittelupaikkaa hakiessaan.
OAJ kertoo, ett ämän HOKSin tekijät on määritelty laissa ja ensisijaisesti HOKSin tekevät opettaja, opinto-ohjaaja tai erityisopettaja. Mikäli osaaminen osoitetaan työpaikalla, prosessiin osallistuu myös työelämän edustaja. Mikäli osaamista hankitaan ja osoitetaan muiden yhteistyökumppaneiden avustuksella, myös he osallistuvat prosessiin.
HOKSin tarkoituksena on tuoda esille, että mitä opiskelija osaa aikaisempien opintojensa parusteella, mitä hän opiskelee, mitä osaamista puuttuu ja miten ja missä hän puuttuvan osaamisen hankkii.
Siitä tulisi käydä myös ilmi, että millaista tukea ja ohjausta opiskelijan tavoitteiden täyttyminen vaatii ja kuinka hän osoittaa osaamisensa näyttötutkinnossa.
HOKSista tulisi ilmetä myös opiskelijan kelpoisuus jatko-opintoihin, eli jos opiskeljija tähtää korkea-asteelle, onko hänen yhteisten aineiden (YTO) osaaminen riittävää.
Lähteet:
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/osaamisen-arviointi-ammatillisessa-koulutuksessa
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/maarays-oph-501-2018.pdf
https://www.omnia.fi/uutiset/ammatillisen-koulutuksen-lainsaadanto-uudistuu-112018-alkaen
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170531
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti