Arvioinnin tavoitteet ja tehtävät oppimisprosessissa, webinaari 14.1.2020

Osaamistavoite 4. Ymmärrät arvioinnin tehtävät ja tavoitteet oppimisprosessissa

Osaamistavoite 5. Ymmärrät ammatillisen koulutuksen / korkeakoulutuksen arviointia koskevat määräykset, ohjeet ja käytännöt

Hyödynnän tässä pääosin lähteenä 14.1.2020 webinaariamme, jossa olin vastuuopettajana.

KESKEISET KÄSITTEET

Arviointi on kaikkea sitä toimintaa, jonka perusteella voidaan vertailla asetettuja tavoitteita ja saavutettuja tuloksia.

Palautteen antaminen on tosiasioita ja kuvausta siitä, missä ja miten opiskelija on suoriutunut suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

Tavoitteilla kuvataan aiottua lopputulosta, mitä tietoja ja taitoja opiskelijan tulisi hallita.

Tavoitteita asetettaessa opettajan ja opiskelijan on ymmärrettävä, että ovatko kyseessä tieto-, taito-, asenne-, vai arvotavoitteet? Opettaja ja opiskelija asettavat yhteistyössä opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet, HOPSin yhteydessä. Osaamista ja oppimista arvioidaan suhteessa tavoitteisiin, ei ryhmän muihin opiskeiijoihin tai heidän arvosanoihinsa.

ARVIOINNIN EETTINEN NÄKÖKULMA

Arviointi ja arvosanat ovat opiskelijalle tärkeä asia, arvosanoilla on kauaskantoiset vaikutukset. Palaute ohjaa opiskelua ja palautteen tulee olla kannustavaa. Palautteen ja arvosanojen antaminen on usein haastavaa kokeneillekin opettajille. Arvioinnissa määritellään ja annetaan oppijan osaamiselle arvo, kyseessä on hyvin tärkeä opettajan ja ohjaajan osaamisalue.

OPETUSHALLITUS MÄÄRITTELEE ERON OPPIMISEN ARVIOINNIN JA OSAAMISEN ARVIOINNIN VÄLILLE

Oppimisen arvioinnilla tarkoitetaan vapaasti muotoiltuna oppijan oppimista tukevaa arviointia.

Oppimisen arviointi on jatkuvaa, ohjaavaa, monipuolista ja kannustavaa. Muodoltaan tätä (lähinnä palautetta) voidaan antaa suullisesti, kirjallisesti, kasvokkain, etäyhteydellä, reaaliaikaisesti, viiveellä jne…

Tärkeintä on, että oppija saa tietoa omasta oppimisestaan ja sen edistymisestä voidakseen reagoida ja tarvittaessa muuttaa oppimista koskevaa toimintaansa

ARVIOINNIN TEHTÄVÄ

Useimmiten osaamisen arvioinnin tärkein tehtävä määritellä arvosana, joiden asteikko vaihtelee. Arvosana viestii oppijan osaamisesta tietyllä hetkellä.

Osaamisen arvioinnin ja arvosanojen tärkeimmät kohderyhmät ovat oppijan itsensä lisäksi mahdolliset koulutuspaikat ja työnantajat, jotka joko katsovat arvosanat merkityksellisiksi, tai sitten eivät.

ARVIOINNIN TULEE PERUSTUA ETUKÄTEEN MAHDOLLISIMMAN TARKASTI MÄÄRITELLYILLE, OSAAMISTA KUVAAVILLE ARVIOINNIN KOHTEILLE JA KRITEEREILLE

Arvioinnilla on oltava suora yhteys opetussuunnitelmaan, tutkinnon perusteisiin tai vastaavissa asiakirjoissa määriteltyihin tavoitteisiin.

ARVIOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

Najat Ouakrim-Soivio viittaa Guskeyn ja Baileyn tutkimukseen (2001), jossa he löysivät


NELJÄ TEKIJÄÄ, JOTKA VAIKUTTAVAT OPETTAJIEN ARVIOINTIKÄYTÄNTEISIIN:


1. OPETTAJIEN OMAT KOKEMUKSET, miten heitä oli oppilaina arvioitu

2. Mitä opettajat olivat OPPINEET OPETTAJAKOULUTUKSEN aikana

3. Opettajien HENKILÖKOHTAINEN FILOSOFIA tai näkemys opettamisesta

4. Miten LAIT ja muut MÄÄRÄYKSET vaikuttavat arviointiin

ARVIOINTITAPA VAIKUTTAA OPISKELUTYYLIIN

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on siirrytty kirjallisista tenteistä kurssi-ja ryhmätöihin,

Opettajajohtoisesta arvioinnista opiskelijajohtoiseen arviointiin (ulkoisesta arvioinnista itse- ja vertaisarviointiin).

Määrällisestä arvioinnista laadulliseen arviointiin,

Implisiittisistä (julkilausumattomista) kriteereistä eksplisiittisiin (julkilausuttuihin) kriteereihin,

Kilpailusta yhteistyöhön,

Tuotoksen arvioinnista oppimisprosessin arviointiin,

Sisällön arvioinnista taitojen arviointiin,

Kurssiarvioinnista kokonaisuuksien (moduulien) arviointiin,

Epäsuorasta arvioinnista suoraan (luonnolliseen) arviointiin,

Keinotekoisesta arvioinnista autenttiseen (aitoon, luonnolliseen) arviointiin ja

Auktoriteettiarvioinnista sopimusarviointiin.

MINÄ OPETTAJANA, OHJAAJANA JA ARVIOIJANA

Koska mahdollisesti tulevana terveydenhuoltoalan opettajana myös työelämäympäristö on minulle tuttu, on minun helpompi asennoitua myös terveydenhuoltoalan opiskelijoiden arviointiin, koska olen sellainen ollut itsekin ammattikorkea- ja ylemmässä ammattikorkeakoulussa.

Pyrin arviointia tehdessäni mahdollisimman laadukkaaseen ja dialogiseen keskusteluun opiskelijan sekä työelämän edustajan kanssa. Käymme yhdessä läpi opiskelijan itselleen asettamat tavoitteet, ovatko ne realistiset opiskelijan osaamisen ja kehitystason kanssa, onko opiskelijan hakema harjoittelupaikka optimaalinen hänen oppimisensa kannalta, koska esimerkiksi ensimmäistä sisätautiharjoitteluaan suorittavaa oppilasta ei ole syytä laittaa suoraan teho-osastolle harjoitteluun, ennenkuin sairaanhoidon perusasiat ovat opiskelijalla hallussa.

Arvioinnissa pyrin olemaan mahdollisimman objektiivinen, rehellinen ja tasapuolinen.

Valitettavasti joskus rehellisyys voi sattua, mutta se on kuitenkin aina opiskelijan parhaaksi. Opiskelijaohjauksessa tuli joskus eteen esimerkki, joka ei missään tilanteessa eikä tapauksessa soveltunut hoitoalalle, mutta yhteistyössä oppilaitoksen kanssa saimme hakeutumaan hänelle paremmin soveltuvalle alalle, josta hän sitten myöhemmin valmistuikin. Kyseinen henkilö kävi vielä myöhemmin erikseen kiittelemässä rehellisestä palautteesta, jonka myötä hän alkoi itse miettimään tilannettaan ja teki johtopäätöksensä hakeutua muihin hommiin.

ARVIOINTI EDISTÄÄ OPPIMISTA-HANKE PORVOON MUSIIKKIOPISTOSSA

Lähteet:

https://peda.net/lahti/koulut/tiirismaa/opetus/arviointi/nqla/a3:file/download/80bc0c0e9d0f8bfa0eb9fe1f65d74874994cd02c/Arviointi_Najat_Ouakrim_Soivio%20311016.pdf

https://blog.hamk.fi/hhannula/oppimisen-ja-osaamisen-arviointi/

http://tievie.oulu.fi/arvioinnin_abc/artikkelit/paakirjoitus.htm