Behavioristinen oppimiskäsitys
Jyväskylän ammattikorkeakoulun mukaan mekanistisessa ihmiskäsityksessä, positivistisessa
tiedonkäsityksessä ja behavioristisessa oppimiskäsityksessä puhutaan esimerkiksi
vanhakantaisesta peruskoulusta, jossa opettaja puhuu 45 minuutin opetustuokioita
luokan edessä, pitää kalvosulkeisia ja opiskelijat tekevät muistiinpanoja, jos
tekevät.
Eli opettajan
tehtävä on määritellä oppimistavoitteet ja paloiteltava opiskeltava asia
sopiviin kokonaisuuksiin. Opettajan tehtävä on myös seurata ja testata
opiskelijan oppimista.
Opettaja on tällöin aktiivinen tiedon tuottaja,
opiskelija taas passiivinen vastaanottaja. Tällöin opetussuunnitelman
tavoitteet ovat tarkalleen tiedossa, opetusta voidaan kuvailla tietojen
siirtämisenä henkilöltä toiselle. Opettaja on opetuksen keskiössä ja
opiskelijan rooli on olla passiivisena oppijana. Tällöin oppimisen arviointi on
määrällistä, opetus on ulkoa ohjattua ja annettu palaute on tärkeää, esimerkiksi
arvosanojen muodossa.
En ole itse
käynyt lukiota tai yliopistoa, mutta voisin kuvitella niiden opetuksen ja
opiskelun olevan juuri tällaista.
Kognitivistinen ja konstuktivistinen oppimiskäsitys
Jyväskylän ammattikorkeakoulu kertoo, että humanistisessa ihmiskäsityksessä konstruktivistinen
tiedonkäsitys voidaan jakaa kognitiiviseen ja konstruktionistiseen oppimiseen,
jolloin keskeisessä roolissa ovat aikaisempi oppiminen tieto- ja
merkitysrakenteineen. Kognitiivisella oppimiskäsityksellä tarkoitetaan oppimisen
systemaattista ohjausta, ei ainoastaan tiedon välittämistä.
Tällöin pyritään tiedon prosessointiin, jonka avulla asia
ymmärretään ja opitaan.
Opetuskokonaisuuksien ennakkosuunnittelu on väljää,
pyritään antamaan tilaa opiskelijan ajattelulle ja ahaa-elämyksille. Opetustapoina
ovat esimerkiksi pari- ja ryhmätyöt, projektit ja oppimistehtävät. Tiedon
käsittely on keskeisessä asemassa, tunteiden tai ympäröivien asioiden ei anneta
vaikuttaa opetukseen ja oppimiseen.
Kokemuksellinen oppimiskäsitys
Jyväskylän ammattikorkeakoulun mukaan kognitivismiseen
oppimiskäsitykseen liittyy myös kokemuksellinen oppiminen, jolloin oppimisen
lähtökohtana käytetään aikaisempia kokemuksia ja elämyksiä. Se voidaan ymmärtää
oppijaa monipuolisesti koskettavana ja aktivoivana
toiminnallisena prosessina, joka käyttää hyväkseen eri aistikanavia,
tunteita, mielikuvia ja mielikuvitusta. Näitä kolmea viimeistä opetus- ja oppimistapaa
käytetään taas ammattikorkeakouluissa, joissa annetaan tilaa opiskelijan omalle
ajattelulle ja kokemuksille.
Oma oppimiskäsitykseni
Itse olen vahvasti kokemuksellinen oppija. Aina ei ole teorian opiskelu kovinkaan hurjasti kiinnostanut aikaisemmilla aloilla, tekeminen sitäkin enemmän.. Esimerkiksi eräoppaaksi ei opita kirjoja lukemalla, vaan luonnossa liikkumalla.. Linja-auton kuljettajaksikaan ei opita lukemalla, mutta toki liikennesäännöt on suotavaa osata.. Vaan ajamaan opitaan ajamalla. Sama tuli vastaan taannoin sairaanhoitajaksi opiskellessa, kirurgian teoriat taisivat mennä kakkosella läpi.. Harjoittelu olikin sitten vitonen, kun pääsin itse tekemään asioita, oikeiden ihmisten kanssa.
Toki minun tulee opettajana ymmärtää muunkinlaisia oppijoita ja antaa kullekin mahdollisuus oman tyyppiseen oppimiseensa, mutta toisaalta voin myös kertoa vahvasta kokemuksesta, että kyllä työ tekijäänsä opettaa. Itse en ole niinkään tenttien kannalla, lääke- ja lääkelaskutenttejä lukuun ottamatta. Mielestäni esimerkiksi ryhmätyöt ja verkko-opiskelu projekteineen on paljon mielekkäämpää, kuin vanhanaikainen tiukka pänttääminen tenttiin, jonka jälkeen unohdetaan ulkoa opeteltu asia.
Mutta itse olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että sairaanhoitajaopiskelijoita opettaessa tulee priorisoida asiat niin, että harjoitteluun lähtiessä ja valmistuessa lääkeosaaminen ja kädentaidot ovat hallussa. Lääkkeet ovat kuitenkin niin suuri osa hoitajan työtä ja se vielä korostuu nykyään, koska työssämme tulee osata lääkkeiden vaikuttavien aineiden nimet, pelkillä kauppanimillä ei enää pärjää. Myös vaikutusmekanismit ja lääkehoidon tarkoitus olisi tärkeää osata, koska kuten aikaisemmin kerroin on ollut esimerkkejä että sisätautiosastolle harjoitteluun tuleva henkilö ei tiennyt, että mitä on insuliini ja miten se vaikuttaa ihmiseloon.
Lisäksi kehottaisin jokaista opiskelijaa miettimään mielessään, että miten digitalisaation avulla voisi helpottaa kasvavaa hoitajapulaa ja auttaa ikääntyviä suuria ikäluokkia. Vaikka hoitoala on digitalisoitunut jonkin verran jo nyt, olemme nähneet vasta pienen maistiaisen kaikista mahdollisuuksista, mitä digitalisaatio alalle tulee tarjoamaan.
Lähteet:
Toki minun tulee opettajana ymmärtää muunkinlaisia oppijoita ja antaa kullekin mahdollisuus oman tyyppiseen oppimiseensa, mutta toisaalta voin myös kertoa vahvasta kokemuksesta, että kyllä työ tekijäänsä opettaa. Itse en ole niinkään tenttien kannalla, lääke- ja lääkelaskutenttejä lukuun ottamatta. Mielestäni esimerkiksi ryhmätyöt ja verkko-opiskelu projekteineen on paljon mielekkäämpää, kuin vanhanaikainen tiukka pänttääminen tenttiin, jonka jälkeen unohdetaan ulkoa opeteltu asia.
Mutta itse olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että sairaanhoitajaopiskelijoita opettaessa tulee priorisoida asiat niin, että harjoitteluun lähtiessä ja valmistuessa lääkeosaaminen ja kädentaidot ovat hallussa. Lääkkeet ovat kuitenkin niin suuri osa hoitajan työtä ja se vielä korostuu nykyään, koska työssämme tulee osata lääkkeiden vaikuttavien aineiden nimet, pelkillä kauppanimillä ei enää pärjää. Myös vaikutusmekanismit ja lääkehoidon tarkoitus olisi tärkeää osata, koska kuten aikaisemmin kerroin on ollut esimerkkejä että sisätautiosastolle harjoitteluun tuleva henkilö ei tiennyt, että mitä on insuliini ja miten se vaikuttaa ihmiseloon.
Lisäksi kehottaisin jokaista opiskelijaa miettimään mielessään, että miten digitalisaation avulla voisi helpottaa kasvavaa hoitajapulaa ja auttaa ikääntyviä suuria ikäluokkia. Vaikka hoitoala on digitalisoitunut jonkin verran jo nyt, olemme nähneet vasta pienen maistiaisen kaikista mahdollisuuksista, mitä digitalisaatio alalle tulee tarjoamaan.
Lähteet:
https://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/oppimiskasityksista-oppimisen-ohjaamiseen/behavioristinen-oppimiskasitys-ja-oppimisen-ohjaaminen/
(Luettu 28.11.2019)
https://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/oppimiskasityksista-oppimisen-ohjaamiseen/kognitiivinen-oppimiskasitys-ja-oppimisen-ohjaaminen/
(Luettu 28.11.2019)
https://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/oppimiskasityksista-oppimisen-ohjaamiseen/kognitiivinen-oppimiskasitys-ja-oppimisen-ohjaaminen/
(Luettu 28.11.2019)
https://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/
(Luettu 28.11.2019)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti