Osaamistavoite 14. Ymmärrät opiskeluhuollon, erityisen tuen ja esteettömyyden merkityksen ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulutuksessa.
Osaamistavoite 15. Opetat ja/tai ohjaat oppimateriaalin, oppimisympäristön sekä pedagogisten ratkaisujen esteettömyyden huomioon ottaen.
Osaamistavoite 16. Otat arvioinnissa huomioon opiskelijan yksilöllisyyden ja erityisen tuen tarpeen.
Oikeus saada opetusta ja ohjausta
Aikaisempi kokemukseni asiasta
Olen työskennellyt paljon esimerkiksi eri asteisia kehitysvammoja omaavien ihmisten kanssa ja päässyt havaitsemaan, että ihminen voi olla todella huumorintajuinen, lahjakas ja älykäs, huolimatta esimerkiksi fyysistä ominaisuuksistaan. Monet naurut ollaan naurettu yhdessä, kun ihmisillä niin sanotusti ”lanttu leikkaa” salamannopeasti ja tulee terävää kommenttia milloin mistäkin asiasta.
Oppimisvaikeuksien ja lukemisongelmien arviointi
Opetusalalla voimme kohdata monenlaisia oppimisongelmia- ja vaikeuksia ja meillä tulee olla työkaluja, joiden avulla voimme auttaa oppimisvaikeuksista kärsivää ihmistä mahdollisimman hyvin.
Näitä oppimisvaikeuksia voivat olla esimerkiksi mielenterveysongelmista johtuva sopeutumattomuus, pelot, ahdistuneisuus ja käytöshäiriöt. Tai elämänhallinnan ongelmista johtuvat päihdeongelmat, sopeutumattomuus ja itsestä huolehtimisen vaikeus. Mahdollisia ongelmia ovat myös tarkkaavaisuuden häiriöt, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Oppimiseen voivat vaikuttaa myös pitkäaikaissairaudet ja vammat sekä lahjakkuuserot. Sitten on vielä klassiset oppimisvaikeudet, lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen ja vieraat kielet. (Iiris Happo, 2019)
Oppimisvaikeuksia arvioitaessa lääkärin ja/tai hoitajan olisi hyvä kirjoittaa laajemman lausunnon lisäksi suppeampi ”lukitodistus” opiskelua varten, josta ilmenee lyhyesti oppilaan tarvitsemat tukitoimet. Laajemmassa todistuksessa olisi sitten hyvä ottaa huomioon kuntoutustarve, jatko-opiskelun sekä työelämän tuen tarpeet. (Oppimisvaikeus.fi)
Alkuvaiheessa ohjataan myös opiskelija oppilaitoksen tukipalvelujen piiriin. Myös vertaistuki ja tarvittaessa sopeutumisvalmennuskurssit ovat hyväksi havaittuja tukimuotoja, kursseille otetaan usein myös opiskelijan läheinen mukaan. (Kela.fi)
Oppimisvaikeuksien huomiointi oppilaitoksissa
Oppimisvaikeus.fi -sivulla todetaan, että oppilaitoksessa on oltava terveydenhoitaja, kuraattori tms. tietty henkilö, johon voidaan olla yhteydessä oppimisvaikeusasioissa. Jokaisen opettajan tulee olla tietoinen toimintatavoista oppimisvaikeuksia kohdatessa.
Oppimisvaikeuksista kärsiville oppilaille olisi hyvä järjestää ohjausta pienryhmissä ja yksilöllisesti. Kuten ylempänä totesin, vertaistuki on tärkeää kaikenlaisista vaikeuksista kärsiville ihmisille. Opiskelijan luvalla voidaan myös varmistaa, että opiskelija saa tukea lähipiiriltään.
Opiskelijalle voidaan tarjota erilaisia vaihtoehtoja osaamisensa osoittamiseen, aina ei ole pakko esimerkiksi kirjoittaa kaikkea, vaan osaaminen voidaan osoittaa esimerkiksi suullisesti. Opiskelijoita tulee rohkaista, huomioida heidän vahvuudet ja antaa hyvää palautetta opiskelusta.
Opiskelijan kanssa hyödynnetään henkilökohtaista opintosuunnitelmaa ja opetuksen toteutussuunnitelmaan tehdään tarvittaessa vaadittavia muutoksia oppimisvaikeuksien huomioimiseksi. Opiskelutaitoa lisäävät kurssit voidaan sisällyttää opetussuunnitelmaan ja tutkintorunkoon tarvittaessa.
Tukea tarjotaan erityisesti matematiikkaan, lukemiseen ja kirjoittamiseen sekä vieraisiin kieliin. Tarvittaessa annetaan lisäaikaa oppimiseen ja hyödynnetään myös tietotekniikan mahdollisuuksia oppimisessa ja opettamisessa. Opiskelijoille tulee myös kertoa aktiivisesti oppilaitoksen erityisjärjestelyistä, äänikirjoista, muista apuvälineistä ja oppilaitoksen ulkopuolisista tukimahdollisuuksista. Oppilaitoksen tulee myös kehittää aktiivisesti esteettömiä opetusratkaisuja.
Viestiminen lukivaikeuksista kärsivän ihmisen kanssa
Pienillä asioilla voi tehdä paljon lukemisen helpottamiseksi. Ohessa on listattu lukivaikeuden kannalta tärkeimpiä osatekijöitä.
Kirjoitettu teksti
Käytetään selkeää kieltä ja vältetään ylipitkiä virkkeitä. Vierasperäiset sanat korvataan kotimaisilla. Luettelot on hyvä muokata listamuotoon ja käyttää väliotsikointia sekä avainsanojen lihavointia. Tekstin loppuun on hyvä tehdä vielä lyhyt yhteenveto asioista.
Kirjoitetun tekstin asettelusta
Leveät marginaalit molemmilla puolilla tekstiä. Kappaleet erotellaan tyhjillä riveillä. Tekstin vasen reuna on tasattu, eikä käytetä kursiivia tai ISOJA KIRJAIMIA. Kirjaintyyppi on oltava selkeä, esimerkiksi Arial ja tekstikoko riittävän suurta.
Nettisivujen käytöstä
Sivujen rakenne on oltava yksinkertainen, väreiltään hillitty ja helppokäyttöinen. Kirjoitetun tekstin on erotuttava taustasta riittävän hyvin. Tekstikoko on oltava muutettavissa selaimen asetuksilla. Verkkolomakkeiden lisäksi on oppilaalla oltava mahdollisuus myös viestimiseen puhelimitse.
Opiskeluhuolto Stadin ammattiopistossa
Opiskeluhuollon tavoitteena on edistää:
Yhteisöllinen opiskeluhuolto
Opiskelijan pedagoginen tuki
Esteettömyyden huomiointi opiskelussa
Iiris Hapon webinaarissa 29.10.2019 opimme, että opiskeluun liittyvä esteettömyys voidaan jakaa kolmeen osaan, fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen esteettömyyteen.
Näistä fyysiseen esteettömyyteen kuuluu esteetön pääsy oppilaitoksen kaikkiin tiloihin ja piha-alueelle, koskee erityisesti myös pyörätuolissa olevia ja näkövammaisia henkilöitä.
Psyykkiseen ja asenteelliseen esteettömyyteen kuuluu ehdottomana erilaisuuden hyväksyminen, osallistaminen, hyvät vuorovaikutustaidot, turvallinen opiskeluilmapiiri, toista kunnioittava asennoituminen ja yhteenkuuluvuuden tunne. Myös turvallisuuden tunne on erittäin tärkeää.
Sosiaalinen esteettömyys liittyy opiskelijoiden kulttuuritaustojen huomioiminen, sosiaaliset suhteet huomioiva tilasuunnittelu sekä oppimis- ja opetustilanteiden huomioiminen toisen näkökulmasta.
Itselleni on varsinaisesti tuttu vain Saimaan ammattikorkeakoulu, jossa opiskelin sairaanhoitajan- sekä YAMK-tutkinnon. Siellä fyysinen esteettömyys oli toteutettu uudessa rakennuksessa hienosti, ulko- ja käytävien ovet avautuivat sähköisesti ja tilavilla hisseillä pääsi joka kerrokseen. Vessat ja pukuhuoneet olivat tilavia ja pyörätuoli-ihmisille oli ruokailua ja opiskelua varten sähkösäätöiset pöydät, jotka sai sopivalle korkeudelle. Myös ilmapiiri oppilaitoksessa oli loistava ja toiset huomioon ottava, jokainen sai kaipaamaansa tukea riittävästi. Itse olen kuullut näistä asioista pelkkää positiivista ja itsekin sain riittävästi tukiopetusta ruotsin kielessä, se kun on vastustanut minulla aina ja ikuisesti.
Vanha, Lappeenrannan keskussairaalan vieressä ollut oppilaitos oli taas kaikkea muuta kuin esteetön, siellä mentiin portaita pitkin joka kerrokseen, vessat olivat ahtaita kuin mitkäkin, kynnyksiä joka paikassa eikä sähköisiä apuvälineitä ollut missään.
Sattuikin niin hyvä tuuri, että pääsin Kasvatustieteiden perusteita opiskellessani erityispedagogiikan ryhmään ja opin siellä paljon uutta aiheesta. Seuraavassa ryhmämme tuotoksia kyseisistä opinnoista.
- Erityispedagogiikka on laaja tieteenala, joka pyrkii löytämään vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien ihmisten oppimaan auttamiseen soveltuvia teoreettisia lähestymistapoja, toimintamalleja ja käytänteitä, sekä tutkii oppimistilanteissa poikkeavasti käyttäytyviä ja poikkeavan lahjakkaita oppijoita.
- Erityispedagogiikassa sovelletaan kasvatustieteen, psykologian, lääketieteen eräiden osa-alueiden ja yhteiskuntatieteiden saavutuksia.
Laki ammatillisesta koulutuksesta 11.8.2017/531, 64§
Keskeiset käsitteet
Inkluusio=(Inclusion-Mukaan ottaminen) Tarkoittaa
osallisuutta ja sitä, että kaikilla on yhtäläinen oikeus käydä omaa
lähikouluaan. Jotkut tarvitsevat koulunkäynnissään tukea, jotta tämä
mahdollistuisi. Tuki on järjestettävä sitä tarvitseville. Koulun tulee olla
avoin kaikille. Ketään ei saa syrjiä ja jättää oman yhteisönsä ulkopuolelle.
Inkluusio on ajattelutapa, ei pelkästään lähikouluperiaate, siinä on kyse
oppilaiden tasa-arvosta. Salamancan sopimus/ UNESCO suosittelee, että kaikki
noudattavat.
Integraatio=(Integration-Yhdistäminen)Tavallinen malli integraatiosta on se, että oppilas on erityisluokalla, mutta osallistuu jollain tunneilla tavallisen luokan opetukseen, hänet integroidaan sinne. Oppilaalla on kuitenkin erityisoppilaan status, ja hän opiskelee pääasiassa pienryhmässä. Oppilas voidaan myös integroida kokonaan yleisopetuksen ryhmään, jos se katsotaan parhaaksi ratkaisuksi. Hänellä saattaa olla erityisen tuen tarvetta (erityisen tuen päätös/suunnitelma, ETS) yhdessä tai useammassa aineessa. Useimmiten näillä opiskelijoilla on diagnoosi nimikkeinä ADHD, Asperger tai paniikki häiriö tai jokin vastaavista. ETS on salassa pidettävää tietoa, jonka pääsee opettaja tai ohjaaja näkemään, mutta ei muut. Ohjauksen ja opetuksen kannalta on tärkeää tietää mihin oppilas tarvitsee apua ja ohjausta.
Kolmiportainen tuki
Yleinen tuki - "on ensimmäinen keino antaa oppilaalle
tukea ja se on käytössä heti tuen tarpeen ilmetessä eikä sen aloittaminen vaadi
erillisiä päätöksiä tai tutkimuksia."
Erityinen tuki - " siihen siirtyminen on viimeinen
keino tukea oppilasta, jos tehostetun tuen tukitoimet eivät riitä. Erityisessä
tuessa on käytössä kaikki perusopetuslaissa määritellyt tukimuodot."
Erityispedagogisen toiminnan kohteena voi olla yksilö, ryhmä tai kouluyhteisö. Toiminnan laatu voi olla korjaavaa, ennalta ehkäisevää tai rakenteita muuttava.
Tyypilliset tutkimuskohteet
Erityispedagogiikan tutkimuksen kohteena on koko
elämänkaaren kattava kehitys ja oppiminen
Se ”tutkii niiden yksilöiden ja ryhmien oppimista,
kasvatusta ja koulutusta, joiden tarpeisiin enemmistölle suunnatut järjestelyt
eivät syystä tai toisesta sovi”
Tieteenalana erityispedagogiikan määritelmä on väljä
Erilaisia tutkimuksia on tuotettu runsaasti
Erityispedagogiikan tutkimuskohteet liittyvät oppimisen ja ryhmään liittymisen vaikeuksiin, niistä selviytymiseen sekä oppimistapojen muuntelemiseen erityisiä tarpeita varten
Yhteistyö muiden tutkimusalojen kanssa
Erityispedagogiikka on usein mukana monissa tutkimushankkeissa yhteistyössä psykologian ja kasvatustieteiden kanssa
Minä-uskomukset ja oppimiseen ja koulutyöhön liittyvät interventiot tutkimuksissa vahvasti edustettuina
Isoissa kehittämishankkeissa on myös erityispedagogiikan
tutkijoita mukana
Erityispedagogisten opetusmenetelmien ja interventioiden tutkimus perustuu lähinnä tietoon ongelmista sekä niiden synnystä ja luonteesta
Tutkituimpia aiheita ovat viime vuosikymmeninä olleet lievät oppimisvaikeudet, erityisesti lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet
Neuropsykiatrisena tautiluokituksiin 1980-luvulla
Kokemuksellinen tutkimus on erityisen merkityksellistä silloin, kun ollaan tekemisissä vähemmistöjen, marginaalissa olevien yms henkilöiden kanssa
Koska kasvatuksessa ja opetuksessa on myös kyse vaikuttamisesta siihen, mitä pidetään yleisesti hyvänä elämänä, tarvitaan jatkuvasti myös itsekriittistä teoreettista ja empiiristä tutkimusta oman tieteenalan perusteista, ammattietiikasta ja ammattikäytäntöjen seurauksista.
Lähteet
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170531 (Viitattu 16.12.2019)
https://oppimisvaikeus.fi/materiaalit/oppimisvaikeuksien-huomioiminen/ (Viitattu 16.12.2019)
https://www.kela.fi/kuntoutus-ja-sopeutumisvalmennuskurssit (Viitattu 16.12.2019)
Erityispedagoginen osaaminen, Iiris Happo. Webinaari 29.10.2019, OAMK. (Viitattu 16.12.2019)
https://thl.fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/opiskeluhuolto/opiskeluterveydenhuolto/sora-saadokset (Viitattu 17.1.2020)
https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/52/5214480a19359a245932c322ab2db737b9309351.pdf (Viitattu 17.1.2020)
https://oppimateriaalit.jamk.fi/erkkaperusteet/1-erityispedagogiikka-tieteenalana/ (Viitattu 23.11.2020)
https://bulletin.nmi.fi/wp-content/uploads/2015/02/vehkakoski.pdf (Viitattu 23.11.2020)
https://jyunity.fi/tieteessa/hyva-oppimisen-tuki-kuuluu-joka-kouluun-virea-70-vuotias-erityispedagogiikka-kehittyy-ja-kehittaa/ (Viitattu 23.11.2020)
https://bulletin.nmi.fi/wp-content/uploads/2015/02/vehkakoski.pdf (Viitattu 23.11.2020)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti