Vanhakin viisastuu: Erityispedagoginen osaaminen, webinaari 29.10.2019

Osaamistavoite 14. Ymmärrät opiskeluhuollon, erityisen tuen ja esteettömyyden merkityksen ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulutuksessa.

Osaamistavoite 15. Opetat ja/tai ohjaat oppimateriaalin, oppimisympäristön sekä pedagogisten ratkaisujen esteettömyyden huomioon ottaen.

Osaamistavoite 16. Otat arvioinnissa huomioon opiskelijan yksilöllisyyden ja erityisen tuen tarpeen.

Oikeus saada opetusta ja ohjausta

Opiskelijalla on oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen sekä tukee opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. – Opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 61 §)

Aikaisempi kokemukseni asiasta

Olen työskennellyt paljon esimerkiksi eri asteisia kehitysvammoja omaavien ihmisten kanssa ja päässyt havaitsemaan, että ihminen voi olla todella huumorintajuinen, lahjakas ja älykäs, huolimatta esimerkiksi fyysistä ominaisuuksistaan. Monet naurut ollaan naurettu yhdessä, kun ihmisillä niin sanotusti ”lanttu leikkaa” salamannopeasti ja tulee terävää kommenttia milloin mistäkin asiasta.

Oppimisvaikeuksien ja lukemisongelmien arviointi

Opetusalalla voimme kohdata monenlaisia oppimisongelmia- ja vaikeuksia ja meillä tulee olla työkaluja, joiden avulla voimme auttaa oppimisvaikeuksista kärsivää ihmistä mahdollisimman hyvin.

Näitä oppimisvaikeuksia voivat olla esimerkiksi mielenterveysongelmista johtuva sopeutumattomuus, pelot, ahdistuneisuus ja käytöshäiriöt. Tai elämänhallinnan ongelmista johtuvat päihdeongelmat, sopeutumattomuus ja itsestä huolehtimisen vaikeus. Mahdollisia ongelmia ovat myös tarkkaavaisuuden häiriöt, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Oppimiseen voivat vaikuttaa myös pitkäaikaissairaudet ja vammat sekä lahjakkuuserot. Sitten on vielä klassiset oppimisvaikeudet, lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen ja vieraat kielet. (Iiris Happo, 2019)

Oppimisvaikeuksia arvioitaessa lääkärin ja/tai hoitajan olisi hyvä kirjoittaa laajemman lausunnon lisäksi suppeampi ”lukitodistus” opiskelua varten, josta ilmenee lyhyesti oppilaan tarvitsemat tukitoimet. Laajemmassa todistuksessa olisi sitten hyvä ottaa huomioon kuntoutustarve, jatko-opiskelun sekä työelämän tuen tarpeet. (Oppimisvaikeus.fi)

Alkuvaiheessa ohjataan myös opiskelija oppilaitoksen tukipalvelujen piiriin. Myös vertaistuki ja tarvittaessa sopeutumisvalmennuskurssit ovat hyväksi havaittuja tukimuotoja, kursseille otetaan usein myös opiskelijan läheinen mukaan. (Kela.fi)

Oppimisvaikeuksien huomiointi oppilaitoksissa

Oppimisvaikeus.fi -sivulla todetaan, että oppilaitoksessa on oltava terveydenhoitaja, kuraattori tms. tietty henkilö, johon voidaan olla yhteydessä oppimisvaikeusasioissa. Jokaisen opettajan tulee olla tietoinen toimintatavoista oppimisvaikeuksia kohdatessa.

Oppimisvaikeuksista kärsiville oppilaille olisi hyvä järjestää ohjausta pienryhmissä ja yksilöllisesti. Kuten ylempänä totesin, vertaistuki on tärkeää kaikenlaisista vaikeuksista kärsiville ihmisille. Opiskelijan luvalla voidaan myös varmistaa, että opiskelija saa tukea lähipiiriltään.

Opiskelijalle voidaan tarjota erilaisia vaihtoehtoja osaamisensa osoittamiseen, aina ei ole pakko esimerkiksi kirjoittaa kaikkea, vaan osaaminen voidaan osoittaa esimerkiksi suullisesti. Opiskelijoita tulee rohkaista, huomioida heidän vahvuudet ja antaa hyvää palautetta opiskelusta.

Opiskelijan kanssa hyödynnetään henkilökohtaista opintosuunnitelmaa ja opetuksen toteutussuunnitelmaan tehdään tarvittaessa vaadittavia muutoksia oppimisvaikeuksien huomioimiseksi. Opiskelutaitoa lisäävät kurssit voidaan sisällyttää opetussuunnitelmaan ja tutkintorunkoon tarvittaessa.

Tukea tarjotaan erityisesti matematiikkaan, lukemiseen ja kirjoittamiseen sekä vieraisiin kieliin. Tarvittaessa annetaan lisäaikaa oppimiseen ja hyödynnetään myös tietotekniikan mahdollisuuksia oppimisessa ja opettamisessa. Opiskelijoille tulee myös kertoa aktiivisesti oppilaitoksen erityisjärjestelyistä, äänikirjoista, muista apuvälineistä ja oppilaitoksen ulkopuolisista tukimahdollisuuksista. Oppilaitoksen tulee myös kehittää aktiivisesti esteettömiä opetusratkaisuja.

Viestiminen lukivaikeuksista kärsivän ihmisen kanssa

Pienillä asioilla voi tehdä paljon lukemisen helpottamiseksi. Ohessa on listattu lukivaikeuden kannalta tärkeimpiä osatekijöitä.

Kirjoitettu teksti

Käytetään selkeää kieltä ja vältetään ylipitkiä virkkeitä. Vierasperäiset sanat korvataan kotimaisilla. Luettelot on hyvä muokata listamuotoon ja käyttää väliotsikointia sekä avainsanojen lihavointia. Tekstin loppuun on hyvä tehdä vielä lyhyt yhteenveto asioista.

Kirjoitetun tekstin asettelusta

Leveät marginaalit molemmilla puolilla tekstiä. Kappaleet erotellaan tyhjillä riveillä. Tekstin vasen reuna on tasattu, eikä käytetä kursiivia tai ISOJA KIRJAIMIA. Kirjaintyyppi on oltava selkeä, esimerkiksi Arial ja tekstikoko riittävän suurta.

Nettisivujen käytöstä

Sivujen rakenne on oltava yksinkertainen, väreiltään hillitty ja helppokäyttöinen. Kirjoitetun tekstin on erotuttava taustasta riittävän hyvin. Tekstikoko on oltava muutettavissa selaimen asetuksilla. Verkkolomakkeiden lisäksi on oppilaalla oltava mahdollisuus myös viestimiseen puhelimitse.

Opiskeluhuolto Stadin ammattiopistossa

Opiskeluhuollon tavoitteena on edistää:

-Oppimista

-Fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä turvallisuutta

-Yhteisön ja yksilön sosiaalista hyvinvointia

Opiskeluhuollon keskeisiä toimintaperiaatteita ovat nopea tuen saanti ja ennaltaehkäisevä toiminta. Toiminnassa pyritään siihen että, opiskeluhuollon henkilöstö tulee tutuksi opiskelijoille ryhmätapaamisten ja työparimallin avulla.

Oppilaitoksessa opiskeluhuoltoa toteutetaan yhdessä opiskelijoiden huoltajien sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa, joita voivat olla esimerkiksi opetustoimi, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, lastensuojelu, nuorisotoimi, sosiaalitoimi, maahanmuuttovirasto ja poliisi. Opiskelijahuolto on siitä vastaavien henkilöiden lisäksi myös koko henkilöstön tehtävä.

Oppilaitos tekee oman opiskeluhuoltosuunnitelmansa opiskeluhuollon suunnittelua, toteuttamista, kehittämistä ja arviointia varten. Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma tarkastetaan määrävuosittain ja Opetusvirasto seuraa opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista.

Oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa rehtori ja ryhmään kuuluu vastaava psykologi, vastaava kuraattori, terveydenhoitajien esimies, koordinoiva opinto-ohjaaja, erityisopetuksesta vastaava toimialarehtori, kaksi STAO ry hallituksen edustajaa, opettajan edustaja, opiskelupalveluista vastaava apulaisrehtori ja jokaiselta toimialalta joko apulaisrehtori tai koulutuspäällikkö. Ryhmään voi kuulua myös lääkäri ja muita asiantuntijoita sekä huoltajien edustus.

Ryhmä kokoontuu vähintään kolme kertaa vuoden aikana.

Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä.

Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon (tai muuhun terveyskeskuksen toimintayksikköön). Hoidon tarpeen aviointi ja hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä terveydenhuoltolain 51 pykälän mukaisesti.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Yhteisöllisen opskeluhuollon keskiössä ovat opiskelijat ja opiskeluhuollon lähtökohtana on opiskelijoiden ja huoltajien osallisuus ja oikeus tulla kuulluksi.

Lähtökohtana on aikuisuutta lähestyvän nuoren itsenäisyyden tukeminen ja huoltajien osallistuminen siihen. Tiedottaminen, ohjaus ja avoimuus on tärkeää, jotta opiskelijoille huoltajineen saadaan tietoa heidän käytettävissään olevista palveluista ja samalla kannustetaan pienen kynnyksen yhteydenottoon.

Opiskelijoiden ollessa opiskeluhuollon keskiössä heitä ympäröi seuraavat asiat:

-Opiskeluhuoltoryhmä ja hyvinvointiryhmät

-Terveydentilavaatimukset ja Sora-lainsäädäntö (1)

-Opetusmenetelmät ja oppimisympristö

-Opiskeluhuoltosuunnitelma ja -toteuttamissuunnitelmat

-Työ- ja opiskelukyvyn ylläpitäminen

-Opiskelijoiden osallistaminen

-Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö

-Yhteisölliset toimintatavat

-Opintojen etenemistä tukevat toimenpiteet

-Yhteistyökumppanit

-Terveellisyys, turvallisuus, esteettömyys

-Opetuksen sisällöt

-Opiskelijakunnat

(1) Sora-lainsäädäntö

https://thl.fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/opiskeluhuolto/opiskeluterveydenhuolto/sora-saadokset

Opiskelijan pedagoginen tuki

Ryhmänohjaaja on pääasiallisessa vastuussa oman ryhmänsä opiskelijoiden opintojen seurannasta ja tukemisesta. Erityisopettajat tukevat kaikkia opettajia tässä tehtävässä. Pedagogisista tapaamisista ei tarvitse tehdä opiskeluhuoltokertomusta. Mikäli pedagogisen tuen yhteydessä ilmenee opiskeluhuolollisia asioita, siirtyy asian käsittely tältä osin opiskeluhuoltoon

Esteettömyyden huomiointi opiskelussa

Iiris Hapon webinaarissa 29.10.2019 opimme, että opiskeluun liittyvä esteettömyys voidaan jakaa kolmeen osaan, fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen esteettömyyteen.

Näistä fyysiseen esteettömyyteen kuuluu esteetön pääsy oppilaitoksen kaikkiin tiloihin ja piha-alueelle, koskee erityisesti myös pyörätuolissa olevia ja näkövammaisia henkilöitä.

Psyykkiseen ja asenteelliseen esteettömyyteen kuuluu ehdottomana erilaisuuden hyväksyminen, osallistaminen, hyvät vuorovaikutustaidot, turvallinen opiskeluilmapiiri, toista kunnioittava asennoituminen ja yhteenkuuluvuuden tunne. Myös turvallisuuden tunne on erittäin tärkeää.

Sosiaalinen esteettömyys liittyy opiskelijoiden kulttuuritaustojen huomioiminen, sosiaaliset suhteet huomioiva tilasuunnittelu sekä oppimis- ja opetustilanteiden huomioiminen toisen näkökulmasta.

Itselleni on varsinaisesti tuttu vain Saimaan ammattikorkeakoulu, jossa opiskelin sairaanhoitajan- sekä YAMK-tutkinnon. Siellä fyysinen esteettömyys oli toteutettu uudessa rakennuksessa hienosti, ulko- ja käytävien ovet avautuivat sähköisesti ja tilavilla hisseillä pääsi joka kerrokseen. Vessat ja pukuhuoneet olivat tilavia ja pyörätuoli-ihmisille oli ruokailua ja opiskelua varten sähkösäätöiset pöydät, jotka sai sopivalle korkeudelle. Myös ilmapiiri oppilaitoksessa oli loistava ja toiset huomioon ottava, jokainen sai kaipaamaansa tukea riittävästi. Itse olen kuullut näistä asioista pelkkää positiivista ja itsekin sain riittävästi tukiopetusta ruotsin kielessä, se kun on vastustanut minulla aina ja ikuisesti.

Vanha, Lappeenrannan keskussairaalan vieressä ollut oppilaitos oli taas kaikkea muuta kuin esteetön, siellä mentiin portaita pitkin joka kerrokseen, vessat olivat ahtaita kuin mitkäkin, kynnyksiä joka paikassa eikä sähköisiä apuvälineitä ollut missään.

Päivitystä 23.11.2020

Sattuikin niin hyvä tuuri, että pääsin Kasvatustieteiden perusteita opiskellessani erityispedagogiikan ryhmään ja opin siellä paljon uutta aiheesta. Seuraavassa ryhmämme tuotoksia kyseisistä opinnoista.

Pedagogiikka

Tarkoittaa opettamista ja oppimista

Erityinen

Tarkoittaa poikkeamaa tavallisesta

Erityispedagogiikka on laaja tieteenala, joka pyrkii löytämään vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien ihmisten oppimaan auttamiseen soveltuvia teoreettisia lähestymistapoja, toimintamalleja ja käytänteitä, sekä tutkii oppimistilanteissa poikkeavasti käyttäytyviä ja poikkeavan lahjakkaita oppijoita.

Erityispedagogiikassa sovelletaan kasvatustieteen, psykologian, lääketieteen eräiden osa-alueiden ja yhteiskuntatieteiden saavutuksia.

Lainsäädäntöä

"Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisellä tuella tarkoitetaan opiskelijan tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyitä."

Laki ammatillisesta koulutuksesta 11.8.2017/531, 64§

Keskeiset käsitteet

Inkluusio=(Inclusion-Mukaan ottaminen) Tarkoittaa osallisuutta ja sitä, että kaikilla on yhtäläinen oikeus käydä omaa lähikouluaan. Jotkut tarvitsevat koulunkäynnissään tukea, jotta tämä mahdollistuisi. Tuki on järjestettävä sitä tarvitseville. Koulun tulee olla avoin kaikille. Ketään ei saa syrjiä ja jättää oman yhteisönsä ulkopuolelle. Inkluusio on ajattelutapa, ei pelkästään lähikouluperiaate, siinä on kyse oppilaiden tasa-arvosta. Salamancan sopimus/ UNESCO suosittelee, että kaikki noudattavat.

Integraatio=(Integration-Yhdistäminen)Tavallinen malli integraatiosta on se, että oppilas on erityisluokalla, mutta osallistuu jollain tunneilla tavallisen luokan opetukseen, hänet integroidaan sinne. Oppilaalla on kuitenkin erityisoppilaan status, ja hän opiskelee pääasiassa pienryhmässä. Oppilas voidaan myös integroida kokonaan yleisopetuksen ryhmään, jos se katsotaan parhaaksi ratkaisuksi. Hänellä saattaa olla erityisen tuen tarvetta (erityisen tuen päätös/suunnitelma, ETS) yhdessä tai useammassa aineessa. Useimmiten näillä opiskelijoilla on diagnoosi nimikkeinä ADHD, Asperger tai paniikki häiriö tai jokin vastaavista. ETS on salassa pidettävää tietoa, jonka pääsee opettaja tai ohjaaja näkemään, mutta ei muut. Ohjauksen ja opetuksen kannalta on tärkeää tietää mihin oppilas tarvitsee apua ja ohjausta.

Segregaatio=(Segregation-Eristäminen) Kun eri tavoin vammaiset vähitellen hyväksyttiin jonkinlaiseen opetukseen, oli se kuitenkin erillistä, vain heille suunnattua opetusta. Vammaiset segregoitiin, erotettiin muista.

Kolmiportainen tuki

Yleinen tuki - "on ensimmäinen keino antaa oppilaalle tukea ja se on käytössä heti tuen tarpeen ilmetessä eikä sen aloittaminen vaadi erillisiä päätöksiä tai tutkimuksia."

Tehostettu tuki - "on tarkoitettu oppilaalle, joka tarvitsee säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja"

Erityinen tuki - " siihen siirtyminen on viimeinen keino tukea oppilasta, jos tehostetun tuen tukitoimet eivät riitä. Erityisessä tuessa on käytössä kaikki perusopetuslaissa määritellyt tukimuodot."

Erityispedagogisen toiminnan kohteena voi olla yksilö, ryhmä tai kouluyhteisö. Toiminnan laatu voi olla korjaavaa, ennalta ehkäisevää tai rakenteita muuttava.

Tyypilliset tutkimuskohteet

Erityispedagogiikan tutkimuksen kohteena on koko elämänkaaren kattava kehitys ja oppiminen

Se ”tutkii niiden yksilöiden ja ryhmien oppimista, kasvatusta ja koulutusta, joiden tarpeisiin enemmistölle suunnatut järjestelyt eivät syystä tai toisesta sovi”

Tieteenalana erityispedagogiikan määritelmä on väljä

Erilaisia tutkimuksia on tuotettu runsaasti

Erityispedagogiikan tutkimuskohteet liittyvät oppimisen ja ryhmään liittymisen vaikeuksiin, niistä selviytymiseen sekä oppimistapojen muuntelemiseen erityisiä tarpeita varten

Yhteistyö muiden tutkimusalojen kanssa

Erityispedagogiikka on usein mukana monissa tutkimushankkeissa yhteistyössä psykologian ja kasvatustieteiden kanssa

Minä-uskomukset ja oppimiseen ja koulutyöhön liittyvät interventiot tutkimuksissa vahvasti edustettuina

Isoissa kehittämishankkeissa on myös erityispedagogiikan tutkijoita mukana

Yleisimmät tutkimuskohteet

Erityispedagogiikan tutkimus on sidoksissa opetuskenttään ja sen ajankohtaisiin kysymyksiin

Erityispedagogisten opetusmenetelmien ja interventioiden tutkimus perustuu lähinnä tietoon ongelmista sekä niiden synnystä ja luonteesta

Tutkituimpia aiheita ovat viime vuosikymmeninä olleet lievät oppimisvaikeudet, erityisesti lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet

Ajankohtaiset aiheet

Kiinnostusta ovat myös herättäneet uudehkot diagnoosit, kuten esimerkiksi autismi

Neuropsykiatrisena tautiluokituksiin 1980-luvulla

Erityispedagogisten tutkimusten näkökulma on usein professionaalinen

Onko riskinä että oppilaiden ja vanhempien ääni ei tule kuuluviin

Asianosaisten huomioiminen erityispedagogiikan tutkimuksissa

Vehkakosken ja Kuorelahden artikkelin mukaan kuitenkin Suomalaisissa väitöskirjoissa asianosaisten ääni on melko hyvin kuuluvissa, tosin siltikin enemmän vanhempien kuin lasten itsensä kautta

Kokemuksellinen tutkimus on erityisen merkityksellistä silloin, kun ollaan tekemisissä vähemmistöjen, marginaalissa olevien yms henkilöiden kanssa

Koska kasvatuksessa ja opetuksessa on myös kyse vaikuttamisesta siihen, mitä pidetään yleisesti hyvänä elämänä, tarvitaan jatkuvasti myös itsekriittistä teoreettista ja empiiristä tutkimusta oman tieteenalan perusteista, ammattietiikasta ja ammattikäytäntöjen seurauksista.